Pääkirjoitus: EU on ainoa tekijä, joka pitää Suomen varmasti turvassa Venäjältä

Jaa käyttämällä:


Viime aikojen Brexit-keskustelut on aiheuttanut Iso-Britannian lisäksi pienen kriisin myös Euroopan Unionissa sekä euro-alueella. Iso-Britannian päätöksen on pelätty avaavan portit maiden massapakoon talousunionista, mikä taas voisi aiheuttaa jo nyt nähtyä karhumarkkinan poikasta isomman kriisin. Kaikesta tästä hyötyy eniten Venäjä.

Venäjä pääsisi käytännössä EU-kriisin tai jopa euroalueen hajoamisen jälkeen luultavasti irti Euroopan pakotteistaan, sillä yhä useampi maa saisi varmasti talousalueelle jääneistä maista heikommat tulli- ja kauppatarjoukset kuin mitä ne saisivat Venäjältä. Venäjän taloudelle ja oligarkeille kauppasulun aukeaminen tarkoittaisi vain hyvää, mutta ainoastaan tavaroiden vapaa liikkuvuus ei ole pelissä, mikäli euroaluetta aletaan polkea maan tasalle.

Mainos

Talous on nykyään sotilaallista voimaa pahempi pelote, etenkin Euroopassa ja länsimaissa, mutta myös useissa öljyriippuvaisessa maassa. Talouden kaatumista pelätään kenties jopa enemmän kuin sotilaallista invaasiota maahan, minkä lisäksi taloutta järkyttämällä invaasiot ja vallankumoukset onnistuvat usein helpommin, sillä köyhyydessä ja epäoikeudenmukaisuudessa elävä yhteiskunta alkaa kapinoida huomattavasti helpommin.

Tästä päästäänkin sitten Suomeen, euroalueeseen ja Venäjään. Suomi ei kuulu tällä hetkellä NATO:oon, vaikka se tekeekin yhteisharjoituksia NATO-maiden kanssa. Suomi pyrkii olemaan sotilaallisesti melkolailla liittoutumaton, ja vaikka jäsenyys NATO:ssa olisikin, mitään takeita muiden maiden puolustuksesta ei välttämättä tositilanteessa olisi.

Arvaatko jo miksi? Taloushan voisi kaatua osallistumalla pienen ja “resurssiköyhän” maan puolustamiseen.

Suomen liittyminen lähemmin osaksi muuta Eurooppaa Neuvostoliiton kaaduttua oli ehkä parasta, mitä puolustuksellisesti pienelle maallemme saattoi käydä. Kenties liittyminen Euroopan Unioniin tapahtui osittain epädemokraattisesti, mutta jälkeenpäin voimme kiitellä kehveleitä poliitikkoja, jotka Suomen onnistuivat kansan mielipidettä muokkaamalla unioniin ajamaan. Suomen kuuluminen osaksi laajempaa eurooppalaista vapaan liikkuvuden kauppaverkostoa takaa sen, että Suomi on iso osa suurempaa talouden koneistoa, jota vastaan käyminen voisi olla itsemurha isommankin itänaapurin taloudelle. Nykyiset pakotteet Venäjää vastaan ovat jo kovat, ja voinemme vain kuvitella, kuinka kovia ne olisivat, jos Venäjä nappaisikin esimerkiksi maa-alueita Suomesta tai Virosta. Rahan takia valtio ei sitä kuitenkaan voi tehdä.

Mainos

Euroalueen hajoaminen ja Euroopan Unionin läheisten suhteiden hylkääminen voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin itänaapurin toimesta. Suomella tai vaikkapa Virolla ei ole käsissään samanlaisia luonnovaroja kuin Ukrainalla, josta Venäjä miehitti taannoin pienen osan ilman sotilaallisia seurauksia, mutta historiallisesti molemmat valtiot kuuluvat Venäjän etupiiriin. Molemmat ovat olleet osana Venäjää/Neuvostoliittoa aikanaan, ja etenkin nyt, kun Putinin aikana nationalismi on nostanut päätään, monet kannattavatkin itänaapurissa vanhojen alueiden palauttamista ja vanhan gloorian saavuttamista.

“Onneksi” nykyaikainen globaali markkinatalous tekee näistä tavoitteista haastavia. Ukrainan kanssa lamaantuneet kauppasuhteet eivät ole mitään siihen verrattuna, mitä länsi voisi tehdä maan taloudelle, jos sotilaallinen uhka kohdistuisi euroalueen maihin. Kaaos Euroopassa ja vaikkapa Suomen ero eurosta voisi kuitenkin antaa eväät pienimuotoiseen aluerajojen muokkaamiseen.

Oli sitten Euroopan Unionin politiikasta tai rahataloudesta mitä mieltä tahansa, kannattaa miettiä, miten talous linkittyy epäsuorasti jopa puolustuspolitiikkaan. Yksinäisenä valtiona meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia, vaikka olisi 100 hävittäjää. Osana isompaa talouskokonaisuutta Suomi ei edes tarvitsisi niitä.

Ja hyvä niin.

Jaa käyttämällä:


Santeri Kärki

Ikuinen freelanceri, politiikan ja historian opiskelija sekä urheiluhullu. Yhteydenotot: santeri.karki@modernimedia.org
sanekoo

Jätä kommentti tai älä jätä..

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.