Tilastojen avulla kansaa huijataan totuudella – Suomen työmarkkinat ovat joustavammat kuin kuvittelemme

Jaa käyttämällä:


Yleisenä harhaluulona puhutaan, että Suomen työmarkkinat ovat kansainvälisessä vertailussa maailman jäykimpien joukossa.

Tekniikan akateemisten entinen toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kirjoittaa suomalaisen työelämän jäykkyyttä käsittelevässä artikkelissaan, että esimerkiksi keskustan Juha Sipilän puheet Suomen sijoituksesta työmarkkinoiden joustavuutta mittaavassa tutkimuksessa neljänneksi viimeiseksi, 141 vertailumaan joukossa, on monella tapaa harhaanjohtava. Kaupin mukaan IMF:n toteuttamassa tutkimuksessa on luotettavuuden ja kattavuuden näkökulmasta ongelmia. Työmarkkinoita ei tutkita kokonaisuutena, vaan Suomen sijoitus määräytyy palkkojen jäykkyyden mukaan. Tutkimuksen aineistoinkeruuseen on myös käytetty ainoastaan yritysjohtajien haastatteluita, eikä esimerkiksi minkäänlaisia empiirisiä mittareita.

“Tulos kertoo siis sen, että kysyttäessä palkkojen jäykkyydestä suomalaiset yritysjohtajat pitävät suomalaista palkkausta jäykempänä kuin muiden maiden yritysjohtajat omien maidensa palkkausta. Kyseessä on siis mielipide, ei fakta. Kansantalouden kilpailukyvyn kannalta ainakaan tuolla tavalla mitattu palkkojen jäykkyys ei näyttäisi edes olevan kovin tärkeää. Samaisen selvityksen mukaan Ruotsi ja Saksa, joita pidetään kilpailukykyisinä ja menestyvinä kansantalouksina, ovat palkkajäykkyydessä samoilla lukemilla Suomen kanssa”, Kauppi selventää.

Kauppi painottaa, että työmarkkinoiden joustavuudesta on mahdoton saada kokonaiskuvaa vain yhden mittarin avulla. Tulkinnanvaraisesti mitatun palkkojen jäykkyyden lisäksi pitäisi mitata ja analysoida ainakin määräaikaisten työsuhteiden käytön helppoutta (työvoiman kausiluonteinen sopeuttaminen), osa-aikaisuutta ja työaikojen joustavuutta (lyhytaikainen sopeutuminen työn määrän vaihteluihin) sekä irtisanomisen vaikeutta (työvoiman määrällinen sopeutus).

Kauppi toteaa, että Suomi on joustavuudessa tilastojen mukaan monella osa-alueella edellä niin sanottuja mallimaita: “Irtisanomisen vaikeuden vertaileminen eri maissa on haasteellista, mutta OECD on laatinut sille mittarin, jossa on arvioitu erikseen kollektiivisen ja yksilöllisen irtisanomisen vaikeutta jäsenmaissa. OECD:n mukaan yksilöperusteinen irtisanominen onkin Suomessa helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa irtisanominen on Tanskaa vaikeampaa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa. Aivan erityisen helppoa Suomessa on tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on vaikeampaa. ”

Näiden lisäksi suomalaisten työmarkkinoiden joustavuuden puolesta puhuu se, että Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa vähäisempi määräaikaisten työsopimusten sääntely. Lisäksi EU:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa työvoiman vaihtuvuus on Euroopan kolmanneksi nopeinta ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä Suomi on Euroopan Number One.

Allekirjoittaneen mukaan keskustelu paikallisesta sopimisesta pitäisi entistä enemmän fokusoitua palkkajäykkyyteen.

Jaa käyttämällä:


Jätä kommentti tai älä jätä..

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.