Brexit-soppa syventyy entisestään – miksi EU-ero ei ota onnistuakseen?

Politiikka. Iso-Britannian ero EU:sta, eli niin sanottu “Brexit”, on ollut iso puheenaihe sekä briteissä ja EU:ssa jo vuoden 2016 kansanäänestyksen ajoista alkaen. Eroa on puiti parlamentissa pitkään, mutta eroa ei ole vieläkään tapahtunut lukuisista yrityksistä huolimatta. Mistä johtuu, että keskustelu jatkuu näinkin pitkään, ja onko ratkaisua odotettavissa lähitulevaisuudessa?

Kansanäänestyksessä unohdettiin, millaisesta Brexitistä äänestetään

Vuonna 2016 David Cameronin johtama konservatiivihallitus päätti järjestää kesäkuussa kansanäänestyksen siitä, tulisiko Iso-Britannian pysyä yhä osana Euroopan Unionia, vai tulisiko sen poistua siitä. Aiheesta oli käyty keskustelua jo vuonna 1973 tapahtuneesta Euroopan yhteisöön liittymisestä alkaen, ja populististen voimien noustua vahvasti myös briteissä osana Euroopan laajuista liikettä päädyttiin järjestämään neuvoa-antava kansanäänestys. Lopputuloksena oli, että n. 52 % kansalaisista kannatti EU-eroa.

Mainos. Hintaoppaalla vertaat kätevästi eri tuotteiden hinnat ja löydät halvimman vaihtoehdon! Lataa ilmainen sovellus alla olevista linkeistä:

Hintaopas Google Play

Hintaopas Appstore

Äänestys itsessään oli melko täpärä, ja varsinaista kansan enemmistöä siihen ei saatu. Tästä huolimatta Brexitin päätettiin toteutuvan, ja eroa ajamaan lähti konservatiivien Theresa May David Cameronin erottua puheenjohtajan paikaltaan. Äänestyksen teki niukan enemmistön ohella ongelmalliseksi myös se, että äänestyksessä itsessään ei äänestetty siitä, miten ero EU:sta tulisi suorittaa.

Käytännössä parlamentissa jako on tapahtunut kolmeen osaan. Konservatiivien puolue ja Brexit-puolue haluaisivat niin sanotun Hard brexitin, eli EU:sta voitaisiin erota ilman mitään sen suurempia neuvotteluja ja maa saisi itse määrät tullit ja muut. Toinen Brexitin kannattajaryhmä, joihin kuuluu muun muassa työväenpuoluetta, halusi ns. Soft brexitin, missä Euroopan Unionin kanssa sovittaisiin ehdot eroamisesta. Tämän avulla haluttiin luoda muun muassa kauppasuhteita unioniin ja tehdä sopimuksia, joilla liiketoiminta pysyisi kuitenkin elinvoimaisena. Kolmasosa vastaavasti on parlamentista sitä mieltä, ettei Brexitiä tulisi ajaa ollenkaan maaliin, vaan maan tulisi pysyä osana unionia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Brexit-neuvottelujen venyminen on tehnyt jo valtavaa tuhoa maan taloudelle, ja moni pankkialan sektorin tai teknologia-alan jättiläinen onkin jo hard brexitin pelossa muuttanut ulkomaille. Toisaalta kansalaiset ovat olleet eri tutkimuksissa valmiita menettämään jopa työpaikkansa, jotta rajavalvonta saadaan kuntoon ja taloudenhoito oman maan käsiin. Monella alueella, joka on ollut EU:n kehitysapurahan nettosaajina, Brexitiä on kannatettu myös, vaikka se tarkoittaisi aivan uudenlaista haastetta taloudenpidolle. Hallitus onkin porkkanana antanut alustavia lupauksia siitä, että nämä alueet saavat parlamentilta avustuksia yhtä paljon kuin EU:n aikana. Tutkijat ovat kuitenkin ihmeissään, miksi ihmiset ovat valmiita toimimaan jopa oman edun vastaisesti Brexitin toteutumiseksi, sillä yleensä Iso-Britanniassa talous on ollut suurin syy pysyä EU:ssa, ja nykyinen Brexit-säätö on heikentänyt maan taloutta jo nyt roimasti. Hard Brexitissä tukkaan tulisi vieläkin enemmän, sillä maan tuonti- ja vientiteollisuus kärsisivät varmasti.

Parlamentin luonne estää päätöksenteon

Konservatiivit ovat säilyttäneet enemmistön käytännössä koko Brexit-neuvottelujen aikana, mutta ne tarvitsevat myös apupuolueita ajaakseen Brexitin läpi. Britanniassa ei ole vastaavaa yhteistoimintaa parlamentin ylä- ja alahuoneiden välillä tai hallituksen ja opposition keskuudessa, vaan politiikka on valtavaa teatteria, jossa suuret tunteet ja oikea totuus ja vastatotuus jyräävät poliittisessa diskurssissa. Tämän takia erot esimerkiksi konservatiivien ja työväenpuolueen välillä ovat pysyneet suurina, eikä minkäänlaista pysyvää päätöstä ole tehty. Neuvottelut ovat kärjistyneet vähän väliä kunnon välirikkoon eri puolueiden välillä, ja minkäänlaisia kompromisseja ei ole saatu aikaan. Theresa May on myös välillä hajottanut parlamentin uusien vaalien takia, ja toiveissa on ollut saada tarpeeksi iso enemmistö parlamenttiin päätöksenteon vauhdittamiseksi. Konservatiivit eivät kuitenkaan ole vielä saaneet tarpeeksi isoa enemmistöä, ja sama vääntö on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Joulukuussa 2019 edessä ovat myös uudet vaalit, sillä konservatiivipuolue tarvitsee Brexitiin tarpeeksi ison äänten enemmistön, ja Boris Johnson haluaisi saada tarpeeksi ääniä hänen laatimansa Brexit-sopimuksen toteuttamiseksi. Vastapuolelta esimerkiksi Skotlannin kansanpuolue ja Liberaalit ovat valmiita vaaleihin, tosin toivoen, että parlamentissa valta kääntyisi päälaelleen, ja Brexit saataisiin jopa estettyä. Työväenpuolueessa vaaleihin suhtaudutaan kaksijakoisesti, sillä noin puolet haluaisi tulevista vaaleista Brexit-teemaiset, kun taas toinen puoli haluaisi sen sijaan nostaa esiin talous- ja sosiaalipolitiikan ongelmia, jotta nukkuvatkin saataisiin mukaan äänestämään. Vastaavasti Brexit-puoluetta johtava Nigel Farage on sitä mieltä, ettei Johnsonin eropaketti olisi oikeasti ero EU:sta, joten tällä hetkellä mielipidemittauksissa neljättä sijaa pitävä puolue pyrkii kampanjoimaan Johnsonin pakettia vastaan. Farage ei itse kuitenkin aio asettua vaaleissa ehdolle.

Jatkoajan myöntäminen käytännössä selvää vielä tulevaisuudessakin

Euroopan Unionissa on kyse siitä, että valtiot ovat yhdessä päättäneet muodostaa ylikansallisia toimielimiä, jotka tekevät yhteistä asiaa ajavia päätöksiä ja edistävät rauhaa sekä taloutta EU:n alueella. Kuuluminen unioniin on kuitenkin vapaaehtoista, ja Lissabonin sopimuksella (joka astui voimaan 12/2009) annettiin jokaiselle EU-maalle myös oikeus erota halutessaan unionista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tätä oikeutta Iso-Britannia on nyt halunnut käyttää, ja se onkin anonut erolleen jo lisäaikaa useampaan otteeseen. Euroopan unionin ei olisi tarvinnut tätä lisäaikaa maalle antaa, mutta tähän mennessä se on onnistunut aina, sillä yksikään maa ei ole käyttänyt veto-oikeuttaan asian suhteen. Iso-Britannia on liian iso talous Euroopassa, joten tästä syystä EU:lle on ollut järkevää antaa lisäaikaa, jotta britit ehtisivät neuvottelemaan järkevän sopparin unionin kanssa.

Lisäksi Hard Brexit olisi mahdollisesti EU:n taloudelle haitallinen, eikä sen seurauksia esimerkiksi yritysten tai kansalaisten toimintaan voisi vielä järkevästi arvioida – eihän yksikään maa ole ennen eronnut unionista.

Tulevien vaalien jälkeen Iso-Britannia hakenee jälleen lisäaikaa, sillä hallituksen muodostaminen nykyisillä kannatusprosenteilla tulee olemaan haastavaa. Brexit-kaaokseen ei luultavasti siis ole ihan heti tulossa helpotusta myöskään vuoden 2020 alkuaikoina.

Mainos

Santeri Kärki

Ikuinen freelanceri, politiikan ja historian opiskelija sekä urheiluhullu. Yhteydenotot: santeri.karki@modernimedia.org
Santeri Kärki

Jätä kommentti tai älä jätä..

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.